Metsähallitus vaihtoi ”jokamiehenoikeudet” virallisesti muotoon ”jokaisenoikeudet”

Suomessa, kuten monissa muissakin Pohjoismaissa, on pitkään tunnettu perinne jokamiehenoikeuksista, jotka ovat antaneet kansalaisille laillisen oikeuden nauttia luonnosta ja sen antimista ilman erillistä maanomistajan lupaa. Jokamiehenoikeudet ovat olleet keskeinen osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa, mutta viime vuosina on käyty keskustelua siitä, pitäisikö nimitystä muuttaa sukupuolineutraalimmaksi.

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan perinnettä, joka antaa jokaiselle Suomen maassa oleskelevalle henkilölle oikeuden liikkua vapaasti luonnossa ja käyttää luonnonvaroja, kuten marjoja, sieniä ja kalaa, ilman erillistä maanomistajan lupaa. Tämä oikeus on ollut osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä vuosikymmeniä, ja se heijastaa maamme suurta luonnonläheisyyttä ja avoimuutta kaikille.

Kuitenkin, sukupuolineutraaliuden edistämisen ja tasa-arvon huomioimisen myötä on noussut esiin ajatus muuttaa nimitystä ”jokamiehenoikeudet” sukupuolineutraalimmaksi muotoon ”jokaisenoikeudet”. Vaikka monet ovat pitäneet jokamiehenoikeuksia kaikkien oikeuksina, nimen muuttaminen voi toimia tärkeänä symbolisena eleenä ja viestinä siitä, että luonnon ja sen antimien nauttiminen ei ole sukupuoleen sidottua vaan kuuluu kaikille.

”Jokaisenoikeudet” ovat siis uudistettu termi, joka korostaa, että nämä oikeudet kuuluvat kaikille, riippumatta sukupuolesta tai taustasta. Samalla se ottaa huomioon nyky-yhteiskunnan moninaisuuden ja pyrkii viemään jokamiehen oikeuksien ajatusta kohti entistä inklusiivisempaa suuntaa. Lisäksi se liittyy Euroopan neuvoston kehotukseen edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä jäsenmaissa, mikä annettiin jo vuonna 1990.

Mutta mitä nämä jokaisenoikeudet Suomessa sitten tarkalleen ottaen ovat?

Jokaisenoikeudet voidaan tiivistää neljään pääkohtaan:

1. Liikkumisoikeus: Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti luonnossa jalan, hiihtäen, pyöräillen tai muilla ei-moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla. Tämä oikeus on laaja ja mahdollistaa kansalaisten pääsyn metsiin, vesistöihin ja avoimiin alueisiin.
2. Oikeus poimia luonnonantimia: Jokaisella on oikeus poimia luonnonmarjoja, sieniä ja muita luonnonantimia sekä käyttää niitä omaksi hyödykseen. Tämä oikeus kuitenkin rajoittuu kohtuulliseen määrään, eikä kaupallinen kerääminen ilman maanomistajan lupaa ole sallittua.
3. Oikeus kalastaa: Jokaisella on oikeus kalastaa meressä, järvissä ja joissa sekä pyydystää kohtuullinen määrä kalaa omaksi käyttöönsä. Kalastamiseen tarvitaan kuitenkin kalastuslupa, jos kyseessä on jokin muu kalastustapa kuin onkiminen tai pilkkiminen.
4. Leiriytymisoikeus: Jokaisella on oikeus yöpyä tilapäisesti teltassa tai muussa tilapäisessä majoitteessa luonnossa, kunhan ei aiheuta haittaa tai vahinkoa ympäristölle tai maanomistajalle.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jokaisen oikeudet eivät ole täysin rajoittamattomia

Esimerkiksi luonnonsuojelualueilla ja yksityismailla voidaan soveltaa erityisiä rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella herkkiä ekosysteemejä ja yksityisyyttä. Jokaisen oikeudet eivät myöskään oikeuta roskaamiseen tai luonnonvarojen väärinkäyttöön. Jokaisenoikeuksia käyttäessään kansalaisten tulee noudattaa luonnonvaraisen ympäristön kunnioittavaa ja kestävää käyttöä.

Tarkemman kuvauksen jokaisenoikeuksista löydät Metsähallituksen omilta sivuilta.

Luonto kuuluu jokaiselle

Yhteenvetona voidaan todeta, että jokamiehenoikeuksien muuttaminen sukupuolineutraalimmaksi ”jokaisenoikeuksiksi” on tärkeä askel kohti inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Jokaisenoikeudet mahdollistavat kaikkien suomalaisten pääsyn ja nauttimisen maan upeasta luonnosta ja sen antimista. Samalla on tärkeää muistaa, että näitä oikeuksia tulee käyttää vastuullisesti ja kestävästi, jotta voimme varmistaa luonnon kauneuden säilymisen tuleville sukupolville.